Väitös: Näin hyödynnät tietoa tehokkaammin ikäihmisten hoidossa

Ikäihmisten toimintakyvystä kerättyjen tietojen ja niiden perusteella laadittujen dokumenttien merkitys ikäihmisten hoitoa ohjaavana tekijänä on vähäistä.

Toimintakykyä tarkastellaan enimmäkseen negatiivisten ja sairauskeskeisten muutoksien kautta. Ikäihmisten palveluissa tarvittavan tiedon hankintaa ohjaavat usein hallinnolliset seikat sekä organisaation käyttämä toimintakyvyn arviointimenetelmä. Lisäksi ikäihmisten tiedot eivät ole aina ajantasaisia.

Liisa Klemola esittää tutkimuksessaan että toimintakyvyn kaikkien osa-alueiden arviointia tulee lisätä, jotta ikäihmisten avuntarpeista saadaan kokonaisvaltainen käsitys. Lisäksi henkilökunnan koulutuksissa tulee tehdä selväksi miksi toimintakykyarviointeja ja HoPaSuja laaditaan.

Mukavaa luettavaa osoitteessa:

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2008-9/urn_isbn_978-952-61-2008-9.pdf

Iän iloinen Kainuu 2030

Mietteitäni iän iloinen Kainuu 2030 - strategiasta. Aihe oli minulle täysin tuntematon ennen tätä tehtävää. Strategiassa oli paljon asiaa mutta aihe oli mielestäni mielenkiintoinen.

Iän iloinen Kainuu 2030 strategian pääkohdat sekä mielestäni tärkeitä poimintoja


-KOTI JA YMPÄRISTÖ
Tavoitteena että ihmiset pystyvät ikääntyessään asumaan kotona nykyistä kauemmin ja terveyden ja toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Ympäristön turvallisuus

-TYÖ JA ELINKEINOELÄMÄ
Tavoitteena työn tuottavuuden kasvaminen laadukkaasti ja kestävästi. Osaavaa työvoimaa riittävästi.

-LIIKUNTA, KULTTUURI JA SOTE-PALVELUT
Kainuulaisten tyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ennakointi hyvinvoinnin parantamisessa ja tästä johtuen sote-palveluiden tarpeen vähentyminen. Liikunnan ja kulttuurin sekä tukiverkoston tärkeys.


Vanhustyön osaajana voin vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen Kainuussa
-Huolehtimalla omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, jotta voin auttaa myös muita.
-Osallistumalla mahdollisiin koulutuksiin ja kehittää omaa osaamista sekä tuomalla tietoa työyhteisön.
-Ohjaamalla alan opiskelijoita ja pitämällä yllä myönteistä kuvaa vanhustyöstä ja ikääntymisestä

IÄN ILOINEN KAINUU 2030

Tyyli on vapaa, sanottiin kun blogitekstiä kehotettiin väsäämään. Siis pohdintaa ja lainauksia IÄN ILOINEN KAINUU 2030 (Kainuun ikääntymispoliittinen strategia).Toimintasuunnitelmasta kuulin kyllä ensimmäistä kertaa koulunpenkillä. Mielestäni on tärkeää ja ajankohtaista visioida ja pikkuhiljaa alkaa toteuttamaan tulevaa kaikkien hyväksi. Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita ja jotain on tehtävä vanhuspalveluiden kustannusten kasvulle, hoitohenkilöstön vähenemiselle… Pääosassa ovat siis 40-64 vuotiaat, ja myös tätä vanhemmat. Kaikki me vanhenemme ja keski-iässä kerkiää tehdä paljon tulevien vuosien hyväksi. Muuttaa mahdollisesti omaa asennoitumista ja vaikuttaa omilla valinnoilla hyvinvointiin. Se on ennakointia, oman toimintakyvyn säilyttämistä tuleville vuosille. 

                                   Keski-ikä-

                                   kuin olisit tullut 

                                   pitkältä matkalta kotiin

                                               Helena Anhava

Ikääntyminen nähdään voimavarana Kainuun alueelle. ”Myönteisiä käsityksiä, myönteistä ikäpuhetta” Vastuuta nähdään myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnille.

Kolmannen sektorin apu korostuu. Tavankansalaisten ja vapaaehtoisten panos nähdään kasvavana .Ilmaista työvoimaa ei saa käyttää väärin.

kuva lainattu

Tulevaisuuden ikäihmiset ovat aktiivisia, koulutettuja, atk-taitoisia, olleet useassa parisuhteessa, sukupuoliroolit eivät ole ehkä perinteisiä .On maahanmuuttajia, moni tekee töitä eläkkeellä. Luonnollisesti he haluavat hyvän asuinympäristön ja palvelut. Ei ole unohdettu perukan ihmisiä, vaikka välimatkat ovat pitkiä ja usein harvaan asuttua. Esim. nettiyhteydet, virtuaalipalvelut , monihyötyliikenne, asuntojen kunnostaminen, että kotona voi asua. Luontoa arvostetaan ,se nähdään elämysten luojana,terapeuttisena hoitona osana kokonaisuutta.

Tavoite siis , että asutaan kotona tai kodinomaisessa paikassa mahdollisimman pitkään, kunhan ympäristö turvallinen ja asukkaat sopivan kuntoisia. Hyvä toimintakyky antaa enemmän mahdollisuuksia valita asuinpaikka. Liikunnan merkitys on tärkeä hyvinvoinnin, terveyden edistämisessä ja ongelmien ennaltaehkäisyssä.

Oman työn kannalta oli mielenkiintoista lukea, että strategiassa palvelutalot muutetaan aktiivikodeiksi. Ovat ikärajattomia, joissa asuvat tukevat toisiaan palvelujen lisäksi.Toimii asukaslähtöisesti ja henkilökunta auttaa asukkaita toimimaan mahdollisimman aktiivisesti.Hollanti ja Tanska ovat edelläkävijöitä. Ympärivuorokautisen hoivan, tehostetun asumisen tarve tulee kasvamaan. Niitä tullaan kehittämään asiakaslähtöisesti. Kiinnitetään enemmän huomiota mielekkääseen arkeen, joissa huomioidaan asukkaan fyysinen. psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.

Hoitajana ollaan avainasemassa asukkaan toimintakykyjen tukemisessa ja havainnoinnissa. Mielekästä arkea autetaan virikkeillä, elämyksillä. Omasta jaksamisesta pidetään huolta ja pyritään pysymään ajan tasalla uuden tiedon kanssa.

IÄN ILOINEN KAINUU 2030

Hyvä elämä Kainuussa 2030-asukaskyselystä huomaa, että perustarpeet- ja toiveet on varmaankin meillä jokaisella ihmisellä samat:
-työtä
-terveyttä ja hyvinvointia
-ympäristöstä huolehditaan
-palvelujen riittävyys
-osallistumisen mahdollisuus
-ihmisarvoinen elämä loppuun saakka

Näiden toiveiden pohjalta on luotu iän ikuinen Kainuu 2030- strategia.
Strategian tavoitteena on  että ikääntyvien osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät, ikääntyvien toimintakyky ja terveys paranevat ja terveyserot pienenevät sekä palveluiden tuottamiseen kehitetään uusia laadullisesti kestäviä ratkaisuja.

Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa:
-omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen
-lähimmäisestä huolehtiminen
-ympäristön turvallisuus
-osallistumisesta palvelujen kehittämiseen
- antaa auttaa itseään
- pitää muistaa myös levätä!

Työssä myös on jokaisella iso vastuu; pidetään huolta omasta ja työkaverin hyvinvoinnista, koetaan että on mukava tulla töihin. Hyödynnetään työ-elämässä pitkään olleiden vankka osaaminen ja tieto.

Yhdistykset ja erilaiset seurat järjestävät monipuolista toimintaa joita julkinen taho järjestää ja tukee.
Sosiaali- ja terveyspalvelut kehittävät toimintaansa ja palveluja asukkailta saadun palautteen perusteella sekä mahdollistavat elämisen kotona tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkän.

 Itse pystyn hoitajana vaikuttamaan
- omaan työhyvinvointiini
- kannustamaan työ-yhteisöä, tuen työkaveria
- osallistun täydennyskoulutuksiin
-teen työtäni kuntouttavalla työ-otteella, huomioin asukkaan voimavarat
- tekemällä yhteistyötä seurojen, yhdistysten, seurakunnan kanssa, heidän avullaan saamme järjestettyä yhteisiä matalan kynnyksen tapahtumia, näin myös ympärivuorokautisessa hoidossa olevat pääsevät osallistumaan.

IÄN ILOINEN KAINUU 2030

Iän iloinen kainuu 2030, Kainuun ikääntymispoliittisesta strategiasta, jäi vaikuttunut tunnelma opintoja aloittelevan mieleen. Isolla toimijaporukalla tehty laaja työ. Paljon monialaista asiantuntemusta, lähteitä, tutkimuksia. 

 Herättää paljolti minuakin, tasaisesti ikääntyvää, yksittäistä vanhustyössä toimijaa, pohtimaan ja arvioimaan vanhuspolittisia asioita. 

Iän iloinen Kainuu 2030 strategia Asia osui ja upposi, sillä kaikkihan me ollaan juuri näitä, koko ikämme, ikääntyviä. 

Strategian kolme toimintalinjaa ovat:

-Koti ja ympäristö.

-Työ- ja elinkeinoelämä.

-Liikunta, kulttuuri ja terveyspalvelut.

Nämä kaikki sisältävät fyysisen sosiaalisen ja psyykkisen ulottuvuuden. Toiminnan taustalla ovat arvot.

Miten paljon voimmekin vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteemme täällä kauniissa Kainuussamme, juurikin omilla arvoillamme, asenteillamme, tavallamme suhtautua yhteisiin asioihimme. Valinnoillamme, teoillamme, sanomisillamme vaikutamme omiimme ja yhteiseen tulevaisuuteemme, siihen millaiseksi se muodostuu. Tuskinpa kukaan voi, tulevaisuutensa makkaraa muokata tismalleen mieleisekseen, mutta ainakin olla vaikuttamassa, kantaaottavana kehittävänä positiivisena ja optimistisena osallistujana. Ainahan voi elää ja tehdä valintoja ja päätöksiä, mahdollisuuksien mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kestävän kehityksen, ekologisuuden ja kohtuullisuuden muistaen. 

Jokaisen ihmisen elämänkaari on ainutkertainen ja yksilöllinen. Kaikissa elämänvaiheissa ihmisellä pitäisi olla mahdollisuudet elää läheistensä ja yhteisönsä kanssa mahdollisimman tyydyttävää, omannäköistä elämäänsä. Ikään sukupuoleen ja mihinkään muihinkaan ominaisuuksiinsa, ja ehkäpä vähän omituisuuksiinsakaan, katsomatta. Pitäisi voida elää niin, että voi tehdä valintoja asumisensa, harrastusten työskentelyn jne suhteen myöskin silloin kun vuosia kilometrejä ja askelia mittareissa alkaa olla jo enemmän. Että saa halutessaan, tarvitessaan oikeanlaista, oikea-aikaista tukea, apua, neuvoja, tietoa, mahdollisuuksia, selviytyä mahdollisimman itsenäisesti.

Ihmisen ikä on mielenkiintoinen, vaikkakin vain numeroita. Ikä ei määrittele ihmistä tietynlaiseksi. Ikä tuo toki vakuuttavuutta ja ymmärrystä, kokemusta, viisautta. Asiat eivät enää näytä iän myötä niin mustavalkoisilta ja kapeilta. Oma kokemus ja eletty elämä on hyvä opettaja. Eri-ikäisillä ihmisillä on paljon opittavaa toisiltansa. Paljon yhdessä jaettavaa ja koettavaa. Yhteisöllistä puuhattavaa. Vauvasta vaariin. Kasvu, oppiminen ja eheytyminen ihmisenä ei riipu iästä, vaan on elämänmittaista mahdollisuutta. kaiken ikäisenä ihminen on arvokas ja ihmisessä on kaikki tunteet. Jokaisen ihmisen pitäisi saada kokea elämässään olevansa rakastettu, tärkeä, tarpeellinen, riittävä ja kelpaavansa, ihan omana itsenään. Että elämä tuntuu ja maistuu elämältä, että siinä on sisältöä ja merkitystä. Että tulee kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi tasavertaisesti. Että voi olla yksin tai kaksin, yksin tai yhdessä, olematta yksinäinen. Aamuisin olisi mukava herätä uuteen päivään, kokien tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta, innostusta. 

Hoitotyössä toimijalla on suuri rooli ja merkitys, millaisena ikääntyminen nähdään, koetaan, otetaan huomioon ympäristössämme , yhteisössämme, missä elämme. Meidän itsekunkin tolokku yhteistyö, yhteinen tahto tulevaisuutemme parantamiseksi, uhkakuvien himmentämiseksi, tuottaa kyllä varmasti tulosta. Oma myönteinen lämmin asenteemme ja suhtautumisemme ikääntymiseen, elämään ja tulevaisuuteen näkyy ja säteilee meistä kaikista. Valoisuuteemme voimme itse kukin itse vaikuttaa. Oman työn arvostus ja kehittäminen. Tiedon tuominen ja lisääminen. Ihmisyys ja lämpimyys. Itsensä ja toisten rakastaminen ja välittäminen, huomioonottaminen. Hymy ja hyvä ympärillä kasvaa ja poikii, niin hoitotyössä kuin kaikkialla muuallakin.

Tämä meijän ikioma , ”Ijän ilonen Kaenuu kakstuhattakolomekymmentä” , ikääntymispoliittinen strategia on mielestäni kaiken kaikkiaan hyvä ja kannustava julkaisu. Tuo uskoa ja toivoa kurjuudestaan kuuluisaan Kainuun kuvaan . Ikääntymispolitiikka on elämänkulkupolitiikkaa.

Mietteitä Iän Iloinen Kainuu 2030-strategiasta... Tämä oli minulle ennestään aivan tuntematon juttu eli hyvä vain, että tällainen tehtävä annettiin. Sivun mittainen tiivistelmä oli aivan liian suppea, joten tutustuin koko n.50 sivuiseen hankekertomukseen.

Ensimmäisenä nimi pisti silmään; kerrassaan positiivinen ja osuva "Iän Iloinen", Kaenuussahan on niin yleistä pessimistisyys, muuallakin kuin kotikunnassani Puolangalla "Mitäpä se hyvejää".
Tällainen positiivisuus jo kansilehdellä saa tarttumaan selvitykseen innokkaan odottavalla mielellä
ja paljonhan sieltä löytyikin.

Hankkeessa oli haastateltu Kainuulaisten toiveita vuodelle 2030, kohderyhmänä olivat 40-64 vuotiaat ja tätä vanhemmat eli sen ikäluokan ryhmä, joka vuonna 2030 on eläkkeellä/jäämässä eläkkeelle ja ehkä jo tarvitsemassa yhteiskunnan palveluja enenevässä määrin. Monen toiveissa oli, että saisi olla terveenä ja elämä sujuisi ennallaan.Turvallinen  ja puhdas ympäristö/luonto koettiin myös tärkeäksi.

Hankkeen 20-henkinen, monipuolinen ohjausryhmä oli nelikenttä-analyysiä käyttäen pohtinut Kainuulaisen väestön nykytilaa; sen uhkia ja mahdollisuuksia hyväksikäyttäen luonut vuodelle 2030
toimintasuunnitelman, jossa ikääntyminen nähdään vahvuutena. Ikä-ihmiset toimijoina, pelkän passiivisen olemisen sijaan. Teksti on hyvin positiivisen ottein kirjoitettu ja hauskaa siinä oli myös kuvitellut tapahtumat vuodelle 2030, mm. Keskipisteen pysäkin (Kainuun liikunnan toteuttama liikunta- ja ravitsemusohjaus) vaikutukset terveyden ja elämänlaadun paranemiseen.

Hankkeessa on huomioitu myös eri toimijat, jotka kaikki tavoittelevat samaa päämäärää: Kainuulainen ihminen, joka voi hyvin ja elää omannäköistä elämää. Ihminen, joka voi (aidosti) valita, asuuko kotona vai Palvelutalossa ja asumispalvelut on tehty tarpeesta lähtien. Palvelutalot olisivat pieniä yksiköitä, joissa huomioidaan ihmisen kokonaisvaltainen hoito empaattisesti ja asukkaan persoonaa/elämänhistoriaa kunnioittaen. Ympäristö ja luonto, joka on Kainuussa tutkitusti (Metlan sammaltutkimus) Suomen puhtainta. Lähiruoka, jota saadaan jo nyt kiitettävästi ja jonka saanti lisääntyy vuosi vuodelta, koska ihmisten mielenkiinto puhtaaseen, lähellä tuotettuun ruokaan lisääntyy.

Mietin tässä, miten minä, Vanhustyön osaajana voisin vaikuttaa siihen, että tavoitteet toteutuvat?
Voin työssäni olla osaava innostaja, joka saa meille töihin tulevat opiskelijat innostumaan vanhustyöstä, niin että tulevaisuudessakin riittää osaavaa henkilökuntaa.Voin neuvoa, opastaa ja innostaa terveellisiin elintapoihin, ohjata terveysliikuntaa ihan konkreettisesti. Pitää myös itsestäni huolta niin että voin olla työssäni tukena, apuna ja ilona niin asukkaille kuin työkavereille.

Oikeastaan ei ollenkaan hassumpaa odottaa Iän Iloista Kainuuta 2030!

-Riitta Moilanen

Iän iloinen Kainuu 2030

Mielestäni tärkeimpiä asioita Iän iloinen Kainuu strategiassa ovat:
- Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
- Ihmisen oma vastuu terveydestään.
- Kansantautien hyvä hoito.
- Aktiivinen ja turvallinen elinympäristö.
- Hyvän ikääntymisen mahdollisuuksista huolehtiminen.
- Ennalta ehkäisevät terveyspalvelut.
- Liikunnan ja kulttuurin merkitys hyvinvoinnissa.
- Erilaisten toimijoiden ja sektorien hyvä ja toimiva yhteistyö.
- Ikääntyvien toiminta kyvyn edistäminen.

Mitä minä vanhustyön osaajana voisin tehdä jotta tavoitteet saavutettaisiin kainuussa?
- Ohjaamalla ja neuvomalla asiakkaita erilaisten aktiviteettien ja harrastuksien pariin.
-Luomalla ja ylläpitämällä yhteisöllistä toimintaa.
-Ohjaamalla asiakkaita tervelliseen elämään, liikuntaan ja hyvään ravitsemukseen.
- Edistämällä työyhteisön kehitystä parempaan suuntaan.
- Kannustamalla ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja verkostoja.
-Kannustamalla asiakkaita, läheisiä ja työyhteisöä omasta terveydestä huolehtimiseen sekä ennalta varautumaan omaan ikääntymiseen.

Hyvällä yhteistyöllä eri tahojen, järjestöjen ja moniammatillisten ryhmien välillä, terveellisillä elämäntavoilla, oman terveyden edistämisellä, hyvällä ravitsemuksella, aktiivisilla elämäntavoilla ja omasta sekä läheisten hyvinvoinnista huolehtimalla on mahdollista tavoitteet saavuttaa.