Väitös: Näin hyödynnät tietoa tehokkaammin ikäihmisten hoidossa

Ikäihmisten toimintakyvystä kerättyjen tietojen ja niiden perusteella laadittujen dokumenttien merkitys ikäihmisten hoitoa ohjaavana tekijänä on vähäistä.

Toimintakykyä tarkastellaan enimmäkseen negatiivisten ja sairauskeskeisten muutoksien kautta. Ikäihmisten palveluissa tarvittavan tiedon hankintaa ohjaavat usein hallinnolliset seikat sekä organisaation käyttämä toimintakyvyn arviointimenetelmä. Lisäksi ikäihmisten tiedot eivät ole aina ajantasaisia.

Liisa Klemola esittää tutkimuksessaan että toimintakyvyn kaikkien osa-alueiden arviointia tulee lisätä, jotta ikäihmisten avuntarpeista saadaan kokonaisvaltainen käsitys. Lisäksi henkilökunnan koulutuksissa tulee tehdä selväksi miksi toimintakykyarviointeja ja HoPaSuja laaditaan.

Mukavaa luettavaa osoitteessa:

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2008-9/urn_isbn_978-952-61-2008-9.pdf

Iän iloinen Kainuu 2030

Mietteitäni iän iloinen Kainuu 2030 - strategiasta. Aihe oli minulle täysin tuntematon ennen tätä tehtävää. Strategiassa oli paljon asiaa mutta aihe oli mielestäni mielenkiintoinen.

Iän iloinen Kainuu 2030 strategian pääkohdat sekä mielestäni tärkeitä poimintoja


-KOTI JA YMPÄRISTÖ
Tavoitteena että ihmiset pystyvät ikääntyessään asumaan kotona nykyistä kauemmin ja terveyden ja toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Ympäristön turvallisuus

-TYÖ JA ELINKEINOELÄMÄ
Tavoitteena työn tuottavuuden kasvaminen laadukkaasti ja kestävästi. Osaavaa työvoimaa riittävästi.

-LIIKUNTA, KULTTUURI JA SOTE-PALVELUT
Kainuulaisten tyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ennakointi hyvinvoinnin parantamisessa ja tästä johtuen sote-palveluiden tarpeen vähentyminen. Liikunnan ja kulttuurin sekä tukiverkoston tärkeys.


Vanhustyön osaajana voin vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen Kainuussa
-Huolehtimalla omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, jotta voin auttaa myös muita.
-Osallistumalla mahdollisiin koulutuksiin ja kehittää omaa osaamista sekä tuomalla tietoa työyhteisön.
-Ohjaamalla alan opiskelijoita ja pitämällä yllä myönteistä kuvaa vanhustyöstä ja ikääntymisestä

IÄN ILOINEN KAINUU 2030

Tyyli on vapaa, sanottiin kun blogitekstiä kehotettiin väsäämään. Siis pohdintaa ja lainauksia IÄN ILOINEN KAINUU 2030 (Kainuun ikääntymispoliittinen strategia).Toimintasuunnitelmasta kuulin kyllä ensimmäistä kertaa koulunpenkillä. Mielestäni on tärkeää ja ajankohtaista visioida ja pikkuhiljaa alkaa toteuttamaan tulevaa kaikkien hyväksi. Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita ja jotain on tehtävä vanhuspalveluiden kustannusten kasvulle, hoitohenkilöstön vähenemiselle… Pääosassa ovat siis 40-64 vuotiaat, ja myös tätä vanhemmat. Kaikki me vanhenemme ja keski-iässä kerkiää tehdä paljon tulevien vuosien hyväksi. Muuttaa mahdollisesti omaa asennoitumista ja vaikuttaa omilla valinnoilla hyvinvointiin. Se on ennakointia, oman toimintakyvyn säilyttämistä tuleville vuosille. 

                                   Keski-ikä-

                                   kuin olisit tullut 

                                   pitkältä matkalta kotiin

                                               Helena Anhava

Ikääntyminen nähdään voimavarana Kainuun alueelle. ”Myönteisiä käsityksiä, myönteistä ikäpuhetta” Vastuuta nähdään myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnille.

Kolmannen sektorin apu korostuu. Tavankansalaisten ja vapaaehtoisten panos nähdään kasvavana .Ilmaista työvoimaa ei saa käyttää väärin.

kuva lainattu

Tulevaisuuden ikäihmiset ovat aktiivisia, koulutettuja, atk-taitoisia, olleet useassa parisuhteessa, sukupuoliroolit eivät ole ehkä perinteisiä .On maahanmuuttajia, moni tekee töitä eläkkeellä. Luonnollisesti he haluavat hyvän asuinympäristön ja palvelut. Ei ole unohdettu perukan ihmisiä, vaikka välimatkat ovat pitkiä ja usein harvaan asuttua. Esim. nettiyhteydet, virtuaalipalvelut , monihyötyliikenne, asuntojen kunnostaminen, että kotona voi asua. Luontoa arvostetaan ,se nähdään elämysten luojana,terapeuttisena hoitona osana kokonaisuutta.

Tavoite siis , että asutaan kotona tai kodinomaisessa paikassa mahdollisimman pitkään, kunhan ympäristö turvallinen ja asukkaat sopivan kuntoisia. Hyvä toimintakyky antaa enemmän mahdollisuuksia valita asuinpaikka. Liikunnan merkitys on tärkeä hyvinvoinnin, terveyden edistämisessä ja ongelmien ennaltaehkäisyssä.

Oman työn kannalta oli mielenkiintoista lukea, että strategiassa palvelutalot muutetaan aktiivikodeiksi. Ovat ikärajattomia, joissa asuvat tukevat toisiaan palvelujen lisäksi.Toimii asukaslähtöisesti ja henkilökunta auttaa asukkaita toimimaan mahdollisimman aktiivisesti.Hollanti ja Tanska ovat edelläkävijöitä. Ympärivuorokautisen hoivan, tehostetun asumisen tarve tulee kasvamaan. Niitä tullaan kehittämään asiakaslähtöisesti. Kiinnitetään enemmän huomiota mielekkääseen arkeen, joissa huomioidaan asukkaan fyysinen. psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.

Hoitajana ollaan avainasemassa asukkaan toimintakykyjen tukemisessa ja havainnoinnissa. Mielekästä arkea autetaan virikkeillä, elämyksillä. Omasta jaksamisesta pidetään huolta ja pyritään pysymään ajan tasalla uuden tiedon kanssa.

IÄN ILOINEN KAINUU 2030

Hyvä elämä Kainuussa 2030-asukaskyselystä huomaa, että perustarpeet- ja toiveet on varmaankin meillä jokaisella ihmisellä samat:
-työtä
-terveyttä ja hyvinvointia
-ympäristöstä huolehditaan
-palvelujen riittävyys
-osallistumisen mahdollisuus
-ihmisarvoinen elämä loppuun saakka

Näiden toiveiden pohjalta on luotu iän ikuinen Kainuu 2030- strategia.
Strategian tavoitteena on  että ikääntyvien osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät, ikääntyvien toimintakyky ja terveys paranevat ja terveyserot pienenevät sekä palveluiden tuottamiseen kehitetään uusia laadullisesti kestäviä ratkaisuja.

Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa:
-omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen
-lähimmäisestä huolehtiminen
-ympäristön turvallisuus
-osallistumisesta palvelujen kehittämiseen
- antaa auttaa itseään
- pitää muistaa myös levätä!

Työssä myös on jokaisella iso vastuu; pidetään huolta omasta ja työkaverin hyvinvoinnista, koetaan että on mukava tulla töihin. Hyödynnetään työ-elämässä pitkään olleiden vankka osaaminen ja tieto.

Yhdistykset ja erilaiset seurat järjestävät monipuolista toimintaa joita julkinen taho järjestää ja tukee.
Sosiaali- ja terveyspalvelut kehittävät toimintaansa ja palveluja asukkailta saadun palautteen perusteella sekä mahdollistavat elämisen kotona tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkän.

 Itse pystyn hoitajana vaikuttamaan
- omaan työhyvinvointiini
- kannustamaan työ-yhteisöä, tuen työkaveria
- osallistun täydennyskoulutuksiin
-teen työtäni kuntouttavalla työ-otteella, huomioin asukkaan voimavarat
- tekemällä yhteistyötä seurojen, yhdistysten, seurakunnan kanssa, heidän avullaan saamme järjestettyä yhteisiä matalan kynnyksen tapahtumia, näin myös ympärivuorokautisessa hoidossa olevat pääsevät osallistumaan.

IÄN ILOINEN KAINUU 2030

Iän iloinen kainuu 2030, Kainuun ikääntymispoliittisesta strategiasta, jäi vaikuttunut tunnelma opintoja aloittelevan mieleen. Isolla toimijaporukalla tehty laaja työ. Paljon monialaista asiantuntemusta, lähteitä, tutkimuksia. 

 Herättää paljolti minuakin, tasaisesti ikääntyvää, yksittäistä vanhustyössä toimijaa, pohtimaan ja arvioimaan vanhuspolittisia asioita. 

Iän iloinen Kainuu 2030 strategia Asia osui ja upposi, sillä kaikkihan me ollaan juuri näitä, koko ikämme, ikääntyviä. 

Strategian kolme toimintalinjaa ovat:

-Koti ja ympäristö.

-Työ- ja elinkeinoelämä.

-Liikunta, kulttuuri ja terveyspalvelut.

Nämä kaikki sisältävät fyysisen sosiaalisen ja psyykkisen ulottuvuuden. Toiminnan taustalla ovat arvot.

Miten paljon voimmekin vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteemme täällä kauniissa Kainuussamme, juurikin omilla arvoillamme, asenteillamme, tavallamme suhtautua yhteisiin asioihimme. Valinnoillamme, teoillamme, sanomisillamme vaikutamme omiimme ja yhteiseen tulevaisuuteemme, siihen millaiseksi se muodostuu. Tuskinpa kukaan voi, tulevaisuutensa makkaraa muokata tismalleen mieleisekseen, mutta ainakin olla vaikuttamassa, kantaaottavana kehittävänä positiivisena ja optimistisena osallistujana. Ainahan voi elää ja tehdä valintoja ja päätöksiä, mahdollisuuksien mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kestävän kehityksen, ekologisuuden ja kohtuullisuuden muistaen. 

Jokaisen ihmisen elämänkaari on ainutkertainen ja yksilöllinen. Kaikissa elämänvaiheissa ihmisellä pitäisi olla mahdollisuudet elää läheistensä ja yhteisönsä kanssa mahdollisimman tyydyttävää, omannäköistä elämäänsä. Ikään sukupuoleen ja mihinkään muihinkaan ominaisuuksiinsa, ja ehkäpä vähän omituisuuksiinsakaan, katsomatta. Pitäisi voida elää niin, että voi tehdä valintoja asumisensa, harrastusten työskentelyn jne suhteen myöskin silloin kun vuosia kilometrejä ja askelia mittareissa alkaa olla jo enemmän. Että saa halutessaan, tarvitessaan oikeanlaista, oikea-aikaista tukea, apua, neuvoja, tietoa, mahdollisuuksia, selviytyä mahdollisimman itsenäisesti.

Ihmisen ikä on mielenkiintoinen, vaikkakin vain numeroita. Ikä ei määrittele ihmistä tietynlaiseksi. Ikä tuo toki vakuuttavuutta ja ymmärrystä, kokemusta, viisautta. Asiat eivät enää näytä iän myötä niin mustavalkoisilta ja kapeilta. Oma kokemus ja eletty elämä on hyvä opettaja. Eri-ikäisillä ihmisillä on paljon opittavaa toisiltansa. Paljon yhdessä jaettavaa ja koettavaa. Yhteisöllistä puuhattavaa. Vauvasta vaariin. Kasvu, oppiminen ja eheytyminen ihmisenä ei riipu iästä, vaan on elämänmittaista mahdollisuutta. kaiken ikäisenä ihminen on arvokas ja ihmisessä on kaikki tunteet. Jokaisen ihmisen pitäisi saada kokea elämässään olevansa rakastettu, tärkeä, tarpeellinen, riittävä ja kelpaavansa, ihan omana itsenään. Että elämä tuntuu ja maistuu elämältä, että siinä on sisältöä ja merkitystä. Että tulee kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi tasavertaisesti. Että voi olla yksin tai kaksin, yksin tai yhdessä, olematta yksinäinen. Aamuisin olisi mukava herätä uuteen päivään, kokien tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta, innostusta. 

Hoitotyössä toimijalla on suuri rooli ja merkitys, millaisena ikääntyminen nähdään, koetaan, otetaan huomioon ympäristössämme , yhteisössämme, missä elämme. Meidän itsekunkin tolokku yhteistyö, yhteinen tahto tulevaisuutemme parantamiseksi, uhkakuvien himmentämiseksi, tuottaa kyllä varmasti tulosta. Oma myönteinen lämmin asenteemme ja suhtautumisemme ikääntymiseen, elämään ja tulevaisuuteen näkyy ja säteilee meistä kaikista. Valoisuuteemme voimme itse kukin itse vaikuttaa. Oman työn arvostus ja kehittäminen. Tiedon tuominen ja lisääminen. Ihmisyys ja lämpimyys. Itsensä ja toisten rakastaminen ja välittäminen, huomioonottaminen. Hymy ja hyvä ympärillä kasvaa ja poikii, niin hoitotyössä kuin kaikkialla muuallakin.

Tämä meijän ikioma , ”Ijän ilonen Kaenuu kakstuhattakolomekymmentä” , ikääntymispoliittinen strategia on mielestäni kaiken kaikkiaan hyvä ja kannustava julkaisu. Tuo uskoa ja toivoa kurjuudestaan kuuluisaan Kainuun kuvaan . Ikääntymispolitiikka on elämänkulkupolitiikkaa.

Mietteitä Iän Iloinen Kainuu 2030-strategiasta... Tämä oli minulle ennestään aivan tuntematon juttu eli hyvä vain, että tällainen tehtävä annettiin. Sivun mittainen tiivistelmä oli aivan liian suppea, joten tutustuin koko n.50 sivuiseen hankekertomukseen.

Ensimmäisenä nimi pisti silmään; kerrassaan positiivinen ja osuva "Iän Iloinen", Kaenuussahan on niin yleistä pessimistisyys, muuallakin kuin kotikunnassani Puolangalla "Mitäpä se hyvejää".
Tällainen positiivisuus jo kansilehdellä saa tarttumaan selvitykseen innokkaan odottavalla mielellä
ja paljonhan sieltä löytyikin.

Hankkeessa oli haastateltu Kainuulaisten toiveita vuodelle 2030, kohderyhmänä olivat 40-64 vuotiaat ja tätä vanhemmat eli sen ikäluokan ryhmä, joka vuonna 2030 on eläkkeellä/jäämässä eläkkeelle ja ehkä jo tarvitsemassa yhteiskunnan palveluja enenevässä määrin. Monen toiveissa oli, että saisi olla terveenä ja elämä sujuisi ennallaan.Turvallinen  ja puhdas ympäristö/luonto koettiin myös tärkeäksi.

Hankkeen 20-henkinen, monipuolinen ohjausryhmä oli nelikenttä-analyysiä käyttäen pohtinut Kainuulaisen väestön nykytilaa; sen uhkia ja mahdollisuuksia hyväksikäyttäen luonut vuodelle 2030
toimintasuunnitelman, jossa ikääntyminen nähdään vahvuutena. Ikä-ihmiset toimijoina, pelkän passiivisen olemisen sijaan. Teksti on hyvin positiivisen ottein kirjoitettu ja hauskaa siinä oli myös kuvitellut tapahtumat vuodelle 2030, mm. Keskipisteen pysäkin (Kainuun liikunnan toteuttama liikunta- ja ravitsemusohjaus) vaikutukset terveyden ja elämänlaadun paranemiseen.

Hankkeessa on huomioitu myös eri toimijat, jotka kaikki tavoittelevat samaa päämäärää: Kainuulainen ihminen, joka voi hyvin ja elää omannäköistä elämää. Ihminen, joka voi (aidosti) valita, asuuko kotona vai Palvelutalossa ja asumispalvelut on tehty tarpeesta lähtien. Palvelutalot olisivat pieniä yksiköitä, joissa huomioidaan ihmisen kokonaisvaltainen hoito empaattisesti ja asukkaan persoonaa/elämänhistoriaa kunnioittaen. Ympäristö ja luonto, joka on Kainuussa tutkitusti (Metlan sammaltutkimus) Suomen puhtainta. Lähiruoka, jota saadaan jo nyt kiitettävästi ja jonka saanti lisääntyy vuosi vuodelta, koska ihmisten mielenkiinto puhtaaseen, lähellä tuotettuun ruokaan lisääntyy.

Mietin tässä, miten minä, Vanhustyön osaajana voisin vaikuttaa siihen, että tavoitteet toteutuvat?
Voin työssäni olla osaava innostaja, joka saa meille töihin tulevat opiskelijat innostumaan vanhustyöstä, niin että tulevaisuudessakin riittää osaavaa henkilökuntaa.Voin neuvoa, opastaa ja innostaa terveellisiin elintapoihin, ohjata terveysliikuntaa ihan konkreettisesti. Pitää myös itsestäni huolta niin että voin olla työssäni tukena, apuna ja ilona niin asukkaille kuin työkavereille.

Oikeastaan ei ollenkaan hassumpaa odottaa Iän Iloista Kainuuta 2030!

-Riitta Moilanen

Iän iloinen Kainuu 2030

Mielestäni tärkeimpiä asioita Iän iloinen Kainuu strategiassa ovat:
- Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
- Ihmisen oma vastuu terveydestään.
- Kansantautien hyvä hoito.
- Aktiivinen ja turvallinen elinympäristö.
- Hyvän ikääntymisen mahdollisuuksista huolehtiminen.
- Ennalta ehkäisevät terveyspalvelut.
- Liikunnan ja kulttuurin merkitys hyvinvoinnissa.
- Erilaisten toimijoiden ja sektorien hyvä ja toimiva yhteistyö.
- Ikääntyvien toiminta kyvyn edistäminen.

Mitä minä vanhustyön osaajana voisin tehdä jotta tavoitteet saavutettaisiin kainuussa?
- Ohjaamalla ja neuvomalla asiakkaita erilaisten aktiviteettien ja harrastuksien pariin.
-Luomalla ja ylläpitämällä yhteisöllistä toimintaa.
-Ohjaamalla asiakkaita tervelliseen elämään, liikuntaan ja hyvään ravitsemukseen.
- Edistämällä työyhteisön kehitystä parempaan suuntaan.
- Kannustamalla ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja verkostoja.
-Kannustamalla asiakkaita, läheisiä ja työyhteisöä omasta terveydestä huolehtimiseen sekä ennalta varautumaan omaan ikääntymiseen.

Hyvällä yhteistyöllä eri tahojen, järjestöjen ja moniammatillisten ryhmien välillä, terveellisillä elämäntavoilla, oman terveyden edistämisellä, hyvällä ravitsemuksella, aktiivisilla elämäntavoilla ja omasta sekä läheisten hyvinvoinnista huolehtimalla on mahdollista tavoitteet saavuttaa.

Iän iloinen Kainuu 2030

Luettuani strategian tärkeitä asioita mielestäni on:

• Hyvinvoinnin parantaminen --> toimintakyky ja terveys säilyisi pitempään.
• Hoitoprosessien kehitys sekä kuntoutus --> toimintakyky ja kotona pärjääminen paranee
• Terveyden edistäminen. Kansantautien hyvä hoito perusterveydenhuollossa. Ennakointi lisää hyvinvointia enemmän kuin jo ilmenneiden ongelmien hoito.
• Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö ---> Joustava ja asukaslähtöinen paikallistoiminta.
• Viestintä. Osallistaa, ohjaa, vaikuttaa, muokkaa mielikuvia. 

Hoitajana voin itse vaikuttaa tavoitteiden onnistumiseen

• Huolehdin omasta hyvinvoinnista sekä terveydestä.
• Kiinnitän huomioita omaan työssäjaksamiseen sekä kannustan läheisiä ja työkavereita kiinnittämään myös huomiota omaan hyvinvointiin.
• Pidän yllä positiivista kuvaa ikääntymisestä.

Iän iloinen Kainuu 2030

Iän iloinen Kainuu 2030 herättelee niin kuntia, yhteisöjä kuin yksilöitäkin ottamaan vastuuta tulevaisuuden Kainuusta. Kuinka me haluamme sitä kehittää ja kuinka me pystymme täällä tulevaisuudessa elämään hyvää elämää? Strategia koskee lähinnä 40-64 vuotiaita, mutta myös iäkkäämpiäkin. Pääasioita on kolme;

1. Koti ja ympäristö
2. Työ ja elinkeinoelämä
3. Liikunta, kulttuuri ja sosiaali- ja terveyspalvelut

Nämä sisältävät useita tavoitteita, joihin asukas, kunnat ja kolmas sektori pystyvät halutessaan vaikuttamaan.

Strategiassa nousi esille monia asioita, joilla voimme itse kukin vaikuttaa tulevaisuuteemme, elämänlaatuumme ja minkälaisen Kainuun jätämme jälkeemme.

 

Tärkeimpinä asioina koin;

• sairauksien ja syrjäytyneisyyden ennaltaehkäisyn
• elämäntapamuutokset, joihin jokainen pystyy itse vaikuttamaan
• kansantautien hoito ja hoidon kehittäminen
• oman hyvinvoinnin ja aktiivisuuden lisääminen sekä hyvästä ravitsemuksesta huolehtiminen
• yhteistyö kuntien ja eri tahojen kanssa
• hyvät ystävyyssuhteet, riittävä tukiverkko
• huolehtiminen tulevista sukupolvista ja luonnosta
• työkyvyn ylläpito, työelämän vuorovaikutustaidot sekä työyhteisön välillä vallitsevan luottamuksen lisääminen
• arki- ja hyötyliikunta
• mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, esim. tulevaisuuden asumissuunnitelma, joka mahdollistaa asumisen mielekkäässä paikassa mahdollisimman pitkään
• tulevaisuudessa tulee olemaan vanhustyöntekijöistä pulaa
• eläkkeelle jäävien tukeminen
• laitoshoidon poistuminen

Vanhustyön osaajana voisin;

• luoda positiivista työilmapiiriä, antaa ja tarjota apua
• lisätä yhteisöllisyyttä ja kuuluvuutta, esim. naapurustolle (kaiken ikäisille) yhteinen tapaaminen vaikkapa makkaranpaiston merkeissä
• opastaa tietotekniikan ja sosiaalisen median käyttöä
• houkutella harrasteryhmiin, esim. kansalaisopisto, myös elokuvat ja teatteri
• vierailla, tavata, kutsua kävelylle, kahvitella
• huolehtia riittävästä ja monipuolisesta ravinnosta
• kehittää ja lisäkouluttaa itseäni
• kiinnittää huomiota kodinmuutostöihin
• ohjata lisäavun tarpeeseen, esim. mt-palveluihin
• hankkia arkihommiin avustajan, esim. lumitöihin
• houkutella ja puhua vanhustyön monipuolisuudesta ammatinvalintaa miettiville

Luettuani Iän Iloinen Kainuu 2030-strategiaa nousi muutamia tärkeitä asioita/faktoja .


Iän Iloinen 2030-strategia on Kainuulaisten toimijoiden yhteisen pohtiman tulos.
Strategian avulla halutaan turvata hyvän ikääntymisen Kainuussa jatkossakin.


Väestön vanheneminen on maailmanlaajuinen megatrendi. Eliniän pidentyessä olemme terveempiä ja toimintakykyisempiä yhä vanhempana.
Kainuussa väestö vanhenee liki maailman ennätystahtia, v. 2030 Suomen vanhushuoltosuhde (= 65v. täyttäneiden määrä suhteessa 15-64v.) tulee olemaan Euroopan toiseksi korkein, Kainuussa muuta Suomea korkeampi. Kainuulaisia on tuolloin nelisen tuhatta nykyistä vähemmän ja 65v. täyttäneitä 8 tuhatta enemmän.


Iän Iloinen näkee ikääntymisen myönteisenä, haasteita unohtamatta. Kun ikääntyvät ovat osallisia, he ovat voimavara alueelle.


Iän Iloinen Kainuun perustehtävä on, että ikääntymiseen liittyvät mahdollisuudet ymmärretään ja niitä käytetään. Ennakoiva hyvinvoinnin parantaminen vähentää palveluiden tarvetta tulevaisuudessa. Esim. nuorten syrjäytyminen nakertaa hyvinvoinnin edellytyksiä kaikilta. Nykyiset 22-vuotiaat täyttävät 40 v.2030, ikääntymispolitiikka on elämänkulkupolitiikkaa.


Haasteita/tavoitteita vuoteen 2030:
- osaavaa työvoimaa on riittävästi (ennuste 2010 30 %:n työvoimapula)
- hoidon tarve on 20 % suurempi kuin vuonna 2010 (ennuste +50%)
- kaikki ikääntyvät asuvat kotona tai kodinomaisessa paikassa.


Iän Iloinen Kainuu 2030 kolme toimintalinjaa on:
- Koti/Ympäristö: Ympäristö on aktivoiva, esteetön ja turvallinen
- Työ/Elinkeinoelämä: Eettinen senioritalous osallistaa ikääntyviä
- Liikunta, kulttuuri ja sotepalvelut: Kulttuuri ja liikunta vähentävät korjaavien palveluiden tarvetta.


Minä vanhustyön osaajana voin tehdä, jotta tavoitteet saavutettaisiin.


- Omassa työssäni neuvon ja ohjaan asiakkaitani saamaan riittävän sosiaalisen verkoston jonka turvin he voivat asua mahdollisimman pitkään kotona: omaiset, kotipalvelu, kotisairaanhoito, ateria-, siivous-, turvapalvelut, ystävät, tukihenkilöt ym
- Kannustan ikääntyviä osallistumaan kaikenlaisiin toimintoihin ja sosiaalisiin tapahtumiin, sitä       kautta omatoimisuus ja psyykkinen virkeys paranee
- Pidän huolen asiakkaiden riittävästä liikunnasta, ulkoilusta, levosta ja ravinnosta.
- Päivitän omaa osaamistani ja pyrin kehittämään työyhteisöäni
- Olen itse aktiivinen ja pidän huolen myös omasta sekä läheisteni terveydestä

Iän iloinen Kainuu 2030

Luettuani iän iloinen Kainuu 2030 strategiasta, tärkeimpiä asioita sieltä mielestäni olivat:

-ikääntyvän väestön hyvinvoinnin parantaminen, että toimintakyky ja terveys  säilyisivät mahdollisimman pitkään.

- kaikki ikääntyvät asuvat kotona tai kodinomaisessa paikassa

 - asumisympäristön tärkeys: palvelut, luonto, turvallinen- ja  aktivoiva ympäristö.

- ennakoiva hyvinvoinnin parantaminen vähentää palveluiden tarvetta tulevaisuudessa.

- palveluiden tuottamiseen kehitetään uusia laadullisesti kestäviä ratkaisuja.

Omalta osaltani vanhustyön osaajana voisin tehdä seuraavia asioita, jotta tavoitteet saavutettaisiin Kainuussa:

- huolehtimalla omasta terveydestäni.

- osallistumalla koulutuksiin ja niistä tiedon tuominen työyhteisöön.

- hoitamalla asiakkaita tasavertaisesti ja kohtelemalla heitä hyvin.

- omalla toiminnalla työssäni, kehittämällä työskentelytapoja että työhyvinvonti paranisi ja näin ollen jaksetaan olla pitempään töissä. 

- mielekästä tekemistä kaikille.

Sosiaaliset ikääntymismuutokset

Sosiaaliset muutokset ikääntyessä näkyvät arkipäivän toimintojen ja ympäristön muutoksina.
Virastoissa ja kaupassa asiointi vaikeutuu vanhenemisen myötä. Myös ennen tärkeät vierailut naapurissa voi jäädä ikääntyneen ihmisen elämästä pois, sosiaalisten taitojen heiketessä, jolloin sosiaalinen verkosto pienenee.

Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi tehdään yleensä tutkimushaastatteluna, lomaketutkimuksena tai havainnoimalla. Arviointipaikkoja voivat olla kotipalvelu, kotisairaanhoito, yhdistetty kotihoito, päivätoiminta, tavallinen ja tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti ja terveyskeskuksen vuodeosasto.

Sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämistä edellyttää fyysinen ja psyykkinen toimintakyky.
Sosiaalinen verkosto kuten sukulaiset ja ystävät ovat entistä tärkeämpiä kun ikääntynyt kokee sosiaalisia muutoksia elämässään. Myös mahdolliset hoitajat ovat tärkeä osa verkostoa.
Emotionaalisessa tuessa hoitaja jakaa tunteita ja kokemuksia vanhuksen kanssa, sekä antaa ikääntyneelle rohkaisevaa, lohduttavaa ja arvostavaa palautetta. Hoitaja ilmaisee luottamuksellisuutta ikääntyneelle sekä tiedottaa mahdollisuudesta saada apua ja tukea.

Kaikki sosiaaliset muutokset ikääntyneen elämässä vaativat sopeutumista sekä tukea.

Tiina Sirviö ja Päivi Vainio

Psyykkiset ikääntymismuutokset.

Psyykkisiin ikääntymismuutoksiin vaikuttavat mieliala, persoonallisuus ja elämänhallinta, sekä psyykkiset voimavarat ja oireet ja mielenterveyshäiriöt.
Ikääntyessä psyykkisen hyvinvoinnin riskitekijöitä ovat muun muassa ruumiilliset ja tiedonkäsittely toimintoihin liittyvät muutokset, läheisten ihmisten menetykset, ihmissuhteisiin liittyvät muutokset, itsemääräämisen menetys sekä yhteiskunnan kielteiset tavoitteet.
Liikuntakyvyn heikkeneminen, muistisairaudet, masennus, yksinäisyys koskettaa lukuisten ikäihmisten arkea ja heijastuvat yleiseen hyvinvointiin ja aiheuttaa moninaista haavoittuvuutta.

Psyykkistä ikääntymistä voidaan hidastaa terveillä elämäntavoilla ja vähentämällä stressiä.
Biologisten vaikutusten lisäksi tarvitaan virikkeitä, haasteita, tavoitteita, onnistumisen kokemuksia, mielekkyyttä, sosiaalisia kontakteja, yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyden kokemista.

Hoitajana vanhustyössä, kunnioitan itsemääräämisoikeutta, kannustan ja tuen vaikeissa tilanteissa, kannustan ja ohjaan sosiaalisiin tilanteisiin ja kanssa käymiseen. Olen läsnä ja kuuntelen. Työskentelen inhimillisesti, voimavaralähtöisesti kuntouttavaa työotetta hyödyntäen.

Tuire Holappa, Heli Sirviö ja Inka Rautiainen.

Kongitiiviset ikääntymismuutokset

Kongitiivinen toimintakyky tarkoittaa: Muistaminen, kielellinen ilmaisu, oppiminen, ajattelu, havaitseminen, tarkkaavaisuus.

Meidän työhön kongitiiviset ikääntymismuutokset tuovat haasteita, koska ikääntyneen kyky ymmärtää omaa itseään ja ympäristöön heikkenee.

Toimintakykyä voidaan tukea seuraavasti:

- muistelut, aivojumppa, ongelmaratkaisut;mm. ristikot, toistot
- tehtävien osittaminen sekä selkeät, yksinkertaiset kysymykset, kuvakortit avuksi
- ympäristön pysyvyys
- päätöksenteon mahdollisuus, esim. kumpi paita päälle?
- häiriötekijöiden karsiminen
- hoitajan antama tuki ja ohjaus
- riittävä liikunta, lepo ja ravitsemus


Riikka, Arja ja Anne

Fyysiset ikääntymismuutokset

Ruumiinrakenne lyhenee, ryhti huononee ja lihakset surkastuu.

-yleiskestävyys heikkenee
-lihasvoima heikkenee
-nivelten liikkuvuus heikkenee
-tasapaino heikkenee
-koordnaatio- ja reaktiokyky heikkenee
-luusto haurastuu
Työssä huomioidaan liikkumis- ja päivittäistentaitojen ylläpitäminen . Apuvälineiden järjestäminen. Ravitsemuksen ja lääkityksen huomointi. Esteetön liikkuminen, valaistuksen huomionti sekä materiaali.

Marita, Riitta, Heli

Säädökset ja ohjeet antavat oikean suunnan laadukkaalle vanhustyölle

Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa on kohta:

- tutkinnon suorittaja osaa toimia ikääntyneiden ihmisten palveluja ohjaavia säädöksiä ja ohjeita noudattaen.

Vanhustyössä on tärkeää ja hyvä tietää ikääntyneiden ihmisten terveyspoliittisista tavoitteista sekä ajankohtaisista kansallisista linjauksista.

Oman paikkakunnan ikääntymispoliittisesta strategiasta on myös hyvä tietää.

Iän iloinen Kainuu 2030 on Kainuun ikääntymispoliittinen strategia.

Strategian löydät tästä

Perehdy sivustoon ja avaa erillinen pdf tiedosto strategiasta.

Kun olet perehtynyt tähän strategiaan, luo uusi blogiteksti.

Nosta esille blogikirjoituksessasi mielestäsi tärkeimpiä asioita Iän iloinen Kainuu 2030 strategiasta.

Mitä sinä vanhustyön osaajana voisit tehdä, jotta tavoitteet saavutettaisiin Kainuussa?

Tee blogikirjoitus seuraaviin lähipäiviin mennessä.

Oppimisen iloa toivotellen,

Paula

Ikääntymismuutokset

Miten haluat elää viimeiset vuotesi?


Mitä mieltä olette tästä?


Jotta voisit vanhustyön osaajana edistää ikääntyneen ihmisen terveyttä ja toimintakykyä, sinun tulee tunnistaa normaalit ikääntymismuutokset.

Sinun tulisi osata ottaa vanhusten hoitotyössä huomioon fyysisten, psyykkisten, kognitiivisten ja sosiaalisten ikääntymismuutosten vaikutukset ikääntyneen ihmisen terveyteen ja toimintakykyyn.

Tämän jälkeen voit ehkäistä tavoitteellisesti terveyttä horjuttavia riskitekijöitä.

Millaisia ovat siis:

Fyysiset ikääntymismuutokset (kolme opiskelijaa)

Psyykkiset ikääntymismuutokset (kolme opiskelijaa)

Kognitiiviset ikääntymismuutokset (kolme opiskelijaa)

Sosiaaliset ikääntymismuutokset (kaksi opiskelijaa)


Kootaan nämä asiat blogiin yhteistoiminnallisesti seuraavasti:

Muodostetaan neljä ryhmää ( 3 x kolme opiskelijaa, 1 x kaksi opiskelijaa ).

Edellä näette miten ryhmät jakautuvat.

Jokainen ryhmä tekee aiheestaan uuden blogitekstin.

Tekstissä on hyvä tuoda lyhyesti esille ikääntymismuutokset ja erityisesti miettiä sitä kuinka nämä ikääntymismuutokset vaikuttavat sinun työhösi.

Millä tavoin otat nämä ikääntymismuutokset huomioon, miten tuet ikääntyneen ihmisen terveyttä ja toimintakykyä konkreettisesti omassa työssäsi?



Hyödyllisiä linkkejä työhösi:

http://www.vahvike.fi

https://www.omahoitopolut.fi/web/ikaihmisten-toimintakyky

Hyvän mielen metsäkävely

Korvaruno

 Korvaruno kuuntelee kohteensa tarinan ja tekee siitä runon. Korvarunoilijat kysyvät kohteiltaan pieniä ja suuria kysymyksiä ja runo syntyy vastausten pohjalta. Valmis oma runo luetaan muulle ryhmälle ääneen. 

* Kerro aiheesta ”xxxxxxxxxxxxx"

* Pari kirjaa kerrotun tarinan ylös. Molemmat parin jäsenet toimivat sekä kirjaajina että kertojina. Aikaa tarinan kertomiseen ja kirjaamiseen on molemmilla 20 minuuttia  
* Lue parisi kertoma tarina ja tee siitä runo. Runon ei tarvitse olla runomittainen. Aikaa runon tekemiseen on 20 minuuttia.
* Lue parisi kirjoittama runo ääneen muulle ryhmälle

Linkistä löytyy yksi käytännön sovellus 

• Muistoista runo, runosta laulu https://www.innokyla.fi/web/malli1255606

Tervetuloa opiskelemaan vanhustyön erikoisammattitutkintoa!

Kainuun ammattiopisto toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan vanhustyön erikoisammattitutkintoa!

Teet arvokasta vanhustyötä ja on hienoa, että syvennät osaamistasi ja ammattitaitoasi opiskelemalla.


Vanhustyön erikoisammattitutkinto koostuu neljästä erilaisesta tutkinnon osasta:

- Ikääntyneen ihmisen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen

- Asiakaspalveluverkostossa toimiminen

- Vanhustyössä vastuuhenkilönä toimiminen

- Muistioireisen ikääntyneen ihmisen tukeminen

Aloitamme keväällä 2016 ikääntyneen ihmisen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen tutkinnon osalla.

Valmistavan koulutuksen lähipäivät ovat:

TI 26.1    Orientoituminen opiskeluun
KE 27.1   Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

TI 23.2     Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
KE 24.2   Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

TI 22.3    Palvelutarpeen arviointi ja hoitosuunnitelman laatiminen
KE 23.3   Palvelutarpeen arviointi ja hoitosuunnitelman laatiminen

TI 26.4    Terveyden ja toimintakyvyn tukeminen ja ohjaaminen
KE 27.4   Terveyden ja toimintakyvyn tukeminen ja ohjaaminen

TI 24.5    Terveyden ja toimintakyvyn tukeminen ja ohjaaminen
KE 25.5   Terveyden ja toimintakyvyn tukeminen ja ohjaaminen

Tutkintotilaisuudet ovat kesä-syyskuussa 2016.


Ennen opiskelun aloittamista on tärkeää perehtyä tutkinnon perusteisiin.
Tutkinnon perusteet löydät täältä täältä.

Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat:

Tutkinnon suorittaja osaa:

- edistää ikääntyneen ihmisen terveyttä ja toimintakykyä

- toimia ikääntyneiden ihmisten palveluja ohjaavia säädöksiä ja ohjeita noudattaen

- arvioida ikääntyneen ihmisen palvelutarpeet

- suunnitella, toteuttaa ja arvioida ikääntyneen ihmisen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman

- tukea ikääntyneen ihmisen fyysistä terveyttä ja toimintakykyä

- ohjata ikääntynyttä ihmistä terveellisen ravitsemuksen toteuttamisessa

- tukea ja ohjata ikääntynyttä ihmistä sosiaalisessa hyvinvoinnissa

- tukea ikääntyneen ihmisen elämänhallintaa ja mielenterveyttä

- tukea ikääntynyttä ihmistä kognitiivisten toimintojen ylläpitämisessä

- tukea ikääntyneen ihmisen henkistä toimintakykyä

- tukea ikääntyneen ihmisen sukupuolisuutta n arvioida ja kehittää omaa ammattitaitoaan ikääntyneen   ihmisen terveyden ja toimintakyvyn tukemisessa.


Mitä ajatuksia nämä ammattitaitovaatimukset herättävät?

Mitä nämä tarkoittavat sinun työssäsi?

Opiskeluintoa teille kaikille toivottelevat veatin opettajat:

Miia Torvinen, Marko Pääkkönen, Paula Piirainen, Virpi Kaasinen, Raisa Ilkko, Markku Similä